Min firmas blogg / Firmani blogi

Denna blogg tillhör fil.dr Eva Ahl-Waris. Jag grundade Tmi Eva Ahl år 2003 och har sedan dess varit verksam som näringsidkare inom humaniora. Vid sidan av detta har jag även innehaft andra arbetsuppdrag och stipendieperioder inom historiebranschen.
Tätä blogia pitää FT Eva Ahl-Waris. Perustin Tmi Eva Ahl:in vuonna 2003 ja olen siitä lähtien toiminut ammatinharjoittajana humanistisella alalla. Tämän ohessa olen myös toiminut toisissa työtehtävissä ja apuarahatutkijana historian alalla.

onsdag 22 mars 2017

Paneldebatt om historiebruk - panelikeskustelu historiankäytöstä


Paneldebatten inleds med presentation av arrangören, Historiker utan gränser, av Erkki Tuomioja. För referat på svenska, scrolla längre ner. Panelikeskustelu alkaa järjestäjän, Historioitsijoita ilman rajoja, esittelyllä Erkki Tuomiojan toimesta.

Historians without Borders järjesti tiistaina 21.3. kiinnostavan panelikeskustelun historiankäytöstä. Tilaisuus hokutteli paikalle noin kolmisenkymmentää kuulijaa. Aihe on erittäin ajankohtainen näinä näennäisuutisten aikoina. Lisäksi aihetta on hyvä pohtia myös Suomi100-juhlavuoden historiankäyttöä ajatellen. Tilaisuus järjestettiin ruotksi Luckanilla Helsingissä ja sen avasi VT Erkki Tuomioja. Paneelin puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston historian yliopistolehtori Derek Fewster. Muut panelistit olivat Lundin yliopiston historian professori Ulf Zander, Åbo Akademin yliopistolehtori Ann-Catrin Östman sekä Helsingin yliopiston historian doktorandi Henrik Forsberg.

Fewsterin lyhyen esipuheen jälkeen keskustelun avasi Ulf Zander kertoen omista historiankäyttöön liittyvistä tutkimuksistaan, muun muassa näkökulmista holocaustiin. Hän jakoi meille kaavion historiankäytön eri osa-alueista ja ketkä historiaa käyttää, miten ja mistä syistä. Hän painotti, ettei historiankäyttöä saa vaan todeta, vaan pitää myös analysoida MITEN sitä käytetään ja KUKA sitä käyttää. Ann-Catrin Östman halusi nostaa esille kansallista historiankäyttöä erityisesti naisiin liittyen. Hän varoitti esimerkiksi niin sanotusta hyvinvointinationalismista, jossa meillä pönkitetään hienoja äitiyspakkauksiamme, äänioikeuden pitkää historiaa yms. Östman painotti, että on tärkeää, että estämme yksinkertaistettujen historiakuvien leviämisen ennen kuin ne edes ehtivät syntyä. Henrik Forsberg tekee väitöskirjaa nälkävuosien historiankäytöstä noin sadan vuoden ajan Irlannissa ja Suomessa. Hän totesi USA:n emigrantti-kertomusten esimerkiksi sisältävän 'valheellisia muistoja' siitä, että paettiin nimenomaan nälkää. On selkeää, että suurin osa emigranteista lähtivät vasta noin vuoden 1900 paikkeilla (nälkävuodet olivat 1860-luvulla) ja ylisin syy muuttoon oli Venäjän sotilaallisen värväyksen väistäminen.


Professor Zander delade ut ett schema över historiebruk. Professori Zanderin jakama kaavio historiankäytöstä - minkälaista, miksi ja ketkä sen tekevät.

Panelikeskustelussa puhujat kommentoivat toistensa esittelyjä sekä nostivat yleisön kysymysten nojalla esille kiinnostavia ja tärkeitä aspekteja historiankäyttöön. He painottivat sitä, että historiaa ei koskaan käytetä vailla päämäärää, edes ammattitasolla. Tosin ammattiin valmistuvat saavat koulutuksen tunnistaa ja analysoida omaa historiankäyttöään. Paneelikeskustelussa käsiteltiin myös yksittäisin myyttejä Suomen ja Ruotsin historiaan liittyen, esimerkiksi Fewster nosti esille miten kuva suomen kansasta ennen venäläistämisaikaa oli melko rauhanomainen, kun taas sotilaallinen menneisyys (hakkapeliitat, linnavuoret) nostettiin esille sen jälkeen - sille oli nyt polittiinen ja yhteiskunnallien tilaus. Paneli totesi lopuksi, että historiotsija-ammatin kannalta on siis erittäin tärkeää, että tietty taso edelleen ylläpidetään yliopistollisissa historian opinnoissa. Itse jäin kaipaamaan kommentteja uskonnolliseen tai konfessionaaliseen historiankäyttöön liittyen, koska olen itse kohdannut juuri tätä Naantali-tutkimuksissani.


Panelissa istuvat (vasemmalta oikealle): Ann-Catrin Östman, Henrik Forsberg sekä Ulf Zander ja puheenjohtajana toimi Derek Fewster. I panelen satt (från vänster): Ann-Catrin Östman, Henrik Forsberg samt Ulf Zander och som ordförande verkade Derek Fewster (längst till höger).

Historiker utan gränser r.f. arrangera tisdag 21.3 en intressant paneldebatt om historiebruk i Luckans utrymmen i centrum av Helsingfors. Evenemanget lockade ett trettiotal lyssnare. Ämnet är ytterst aktuellt i dessa dagar av kontrafaktuella nyheter. Dessutom är det även bra att dryfta ämnet med tanke på historiebruket kring Finland100-jubileet. Tillställningen höll på svenska och öppnades av pol.dr Erkki Tuomioja. Som ordförande för panelen verkade Derek Fester, universitetslektor i historia vid Helsingfors universitet. Övriga panelister var Ulf Zander, professor i historia vid Lunds universitet, Ann-Catrin Östman, universitetlektor vid Åbo Akademi samt Henrik Forsberg, doktorand i historia vid Helsingfors universitet.

Efter en kort inledning av Derek Fewster öppnade Ulf Zander paneldiskussionen med en presentation av sina forksningsintressen, bland annat historiebruk anknutet till förintelsen. Han delade tacksamt ut ett schema över olika former av historiebruk åt publiken. Han betonade att det inte enbart räcker med att konstatera att historia brukas, utan man måste även analysera hur och av vem. Ann-Catrin Östman ville lyfta fram det nationella historiebruket anknutet särskilt till kvinnor. Hon varnade till exempel för så kallad välfärdsnationalism, då man framhäver våra fina moderskapsförpackningar, rösträttens långa historia med mera. Östman betonade att det är viktigt att vi motar förenklade historiebilder i grind förrän de hinner spridas. Henrik Forsberg skriver däremot doktorsavhandling om historiebruk kring nödåren under ca hundra års tid i Irland och Finland. Han konstaterade att till exempel USA:s emigrantberättelser innehåller 'falska minnen' av hur man flydde hungersnöden, fastän det är känt att största delen av emigranter begav sig iväg först omkring år 1900 och flydde de ryska värnpliktsuppbåden (nödåren var på 1860-talet).

I paneldebatten som följde kommenterade panelisterna varandras presentationer samt diskuterade publikens frågor. De lyfta fram intressant och viktiga aspekter på historiebruk. De betonade å ena sidan att historia aldrig använts utan avsikt, inte ens inom branschen. Å andra sidan kan historikerna i sin utbildning lära sig identifiera och analysera sitt eget historiebruk. I paneldebatten vädrades även enskilda myter anslutna till Finlands och Sveriges historia, till exempel Fewster lyfte fram hur bilden av det finländska folket som fredligt var en tämligen vanlig historieuppfattning föreförryskningstiden, medan man sedan började lyfta fram det krigiska (hakkapelliterna, fornborgarna), eftersom det fanns en samhällelig och politisk beställning på denna syn. Panelen kunde slutligen konstatera att det alltså med tanke på historikeryrket fortsättningsvis är mycket viktigt att en viss nivå uppehålls inom universitetens historiestudier. Själv kom jag att sakna aspekter på religiöst eller konfessionellt historiebruk, eftersom jag stött på detta i min forskning kring Nådendal.