Min firmas blogg / Firmani blogi

Denna blogg tillhör fil.dr Eva Ahl-Waris. Jag grundade Tmi Eva Ahl år 2003 och har sedan dess varit verksam som näringsidkare inom humaniora. Vid sidan av detta har jag även innehaft andra arbetsuppdrag och stipendieperioder inom historiebranschen.
Tätä blogia pitää FT Eva Ahl-Waris. Perustin Tmi Eva Ahl:in vuonna 2003 ja olen siitä lähtien toiminut ammatinharjoittajana humanistisella alalla. Tämän ohessa olen myös toiminut toisissa työtehtävissä ja apuarahatutkijana historian alalla.

lördag 1 juli 2017

Den nygamla medeltiden - uusi ja vanha keskiaika 2017


Glada deltagare i Medeltidsmarknadens marknadsskådespel 2017./Iloisia osallistujia vuoden 2017 markkinanäytelmässä. Foto/Kuva: EAW. (suomeksi, skrollaa alemmas!)

Det är dags igen för sommarens absoluta höjdpunkt för den historiefrälste: Medeltidsmarknaden i Åbo! Glada försäljare med sina varor och medeltida läckerheter står till buds och många hantverkare presenterar sina alster på området för arbetsuppvisningar – ta er en titt om ni kan! Bland annat får man se och höra om intarsiasömnad och preparering av fiskskinn, kalligrafi och växtfärgning. Man kan omöjligt bli besviken!


Intarsiasömnad på ylletyg./Intarsiaompelua villakankaalle. Foto/Kuva: EAW. Ifall ni vill läsa mera om denna typ av textilier, kolla bloggens inlägg från januari. / Mikäli haluatte lukea lisää tämän tyyppisistä tekstiileista, katso blogin tammikuun teksti.


Preparering av fiskskinn./Kalannahkaa käsitellään. Foto/kuva: EAW.

I år är det vetenskapliga programmet extra digert med numismatiskt seminarium på söndag 2.7 – styr vägen dit om ni kan! På torsdagen inleddes marknaden och TUCEMEMS seminarium, som i år hade samma tema som själva marknaden – reformationens år 1517. Igår arrangerade Glossa ry också ett seminarium och temat var Finland 100, och hur det avspeglats i medeltidsforskningen.

TUCEMEM:s seminarium öppnades av magister Tanja Toropainen, som talade om hur skriftspråket vann mark och hur det avspeglas i att den litterära kulturen föds i Finland. Det att bra att komma ihåg att finska skrevs också under medeltiden på olika dialekter – det var först Mikael Agricola och hans vänners verk som garanterade västfinskans seger i skrift. Arkeologen Heini Kirjavainen fortsatte med att presentera ett tudelat föredrag om helgonbildernas kronor samt mysteriet med biskopsstaven i Åbo domkyrka. Det framkom bland annat att det var vanligt under medeltiden att klä och kröna helgonen, en sed som levde kvar från antikens tid. Doktor Suvianna Seppälä talade däremot om förändringarna i den kyrkliga beskattningen under reformationstiden – då allmogens beskattning bestod, men skatterna gick till kronan istället för till kyrkan. Efter pausen vidtog professor Irmeli Helin som presenterade översättningar av psalmer, särskilt av Agricola och Jacobus Finno. Finno skrev även själv psalmer och några av dem finns kvar i vår finska psalmbok än idag. Följande talare var Panu Savolainen, som berättade om de sista skeden av Åbo dominikanerkonvent och senare tolkningar av konventets skeden. Seminariet avslutades med docent Meri Heinonens föredrag om hur reformationen förändrade vardagen. De största förändringarna sågs i nattvardsritualerna och i den långsamma förändring som förde bruket av folkspråken förde med sig.


Fil.dr Panu Savolainen berättar om dominikanerna./FT Panu Savolainen kertoo dominikaaneista. Foto/Kuva: EAW.

På torsdag kväll var det dags för marknadens vetenskapliga föredrag på svenska, som hölls av undertecknad för en liten, men intresserad skara. Jag talade denna gång om vad som hände med klostren i Åbo stift efter reformationen och vilka spår det finns av dem idag.

Fredagens seminarium presenterades av Glossa ry. och öppnades av ordförande, doktor Reima Välimäki. Programmet var denna gång fokuserat på forskningshistoria. Seminariet lockade ett fyrtiotal åhörare och väckte god diskussion. Doc. Marko Lamberg höll den första presentationen om närhet och distans inom det svenska rikets rikshalvor, Sverige och Finland. Havet förenar, men vintern skapar även en tid av isolering, påpekade Lamberg i sitt tankeväckande föredrag. Därefter presenterade undertecknad synen på Nådendals kloster och vissa framträdande drag i denna fallstudie som kan ses avspeglade i Finlands forskningshistoria överlag. Efter lunchpausen vidtog Reima Välimäki med en inslag om författaren Hilda Huntuvuoris historiebild under mellankrigstiden. Hon är tydligt en kulturperson från 1900-talet som börjat falla i glömska – men Hyvinge sommarteater har under de senaste åren lyft fram dramatiserade versioner av hennes kändaste verk. Huntuvuori var tydligt fennoman i enlighet med sin tid. Efter Välimäki följde Derek Fewsters föredag om hur forntiden blev nutid. Några exempel på forntida myter rekonstruerades, i stil med armborst som finnarnas vapen etc. Magister Ilari Aalto vidtog med en analys av tv-serien Heroes of the Baltic Sea från 2016. Serien väckte en diskussion som han nu ville analysera. Det fanns positiva sidor i serien, som den differentierade synen på etnicitet, men å andra sidan fanns det väldigt konstiga tolkningar av 1400-talet, som t.ex. Att hjältens far inte fick en kristen begravning. Det sista föredraget hölls av Lauri Leinonen och han presenterade Diplomatarium Fennicum som projekt med sin bakgrund i en lång tradition av källutgivning.

Summa summarum, året Medeltidsmarknad bjöd på ett synnerligen tankeväckande vetenskapligt program och jag tackar arrangörerna och alla medarbetare för två givande dagar!


Fil.dr Derek Fewster dekonstruerar myter om järnåldern och medeltiden./FT Derek Fewster dekonstruoi myyttejä rautakaudesta ja keskiajasta. Foto/kuva: EAW.

Jälleen on aika kesän absoluuttiselle kiintopisteelle: Turun Keskiaikaisille markkinoille! Iloiset myyjät tuotteineen ja keskiaikaisa herkkuja löytyy tietenkin ja monet käsityöläiset esittelevät tekemisiään työnäytösalueelta – käykää katsomassa, kynnelle kykenevät! Muun muassa saa nähdä ja kuulla intarsiaompelusta ja kalannahkojen perkaamisesta, kalligrafiasta ja kasvivärjäyksestä. Ei voi pettyä!

Tänä vuonna tieteellinen ohjelma on erityisen laaja numismaattisella seminaarilla sunnuntaina 2.7. - käykää kuuntelemassa, jos olette lähettyvillä! Torstaina markkinat avattiin ja TUCEMEMS:in seminaarin aloitti viikonlopun. Tänä vuonna seminaarilla oli sama teema kuin markkinoilla yleisesti – raformaatio ja vuosi 1517. Tänä vuonna Glossa ry:n järjesti myös seminaarin ja teemana oli Suomi 100 ja miten se näkyy keskiajantutkimuksessa.

TUCEMEMS:in seminaarin alkaessa ja salin täyttyessä, maisteri Tanja Toropainen aloitti puhumalla kirjakielen yleistymisestä ja miten se heijastaa kirjallistumisen alkamista Suomessa. On hyvä muistaa, että suomea kirjoitettiin myös ennen reformaatiota, mutta eri murteilla – vasta Mikael Agricolan kumppaneineen työ takasi Länsi-Suomen murteille voiton. Arkeologi Heini Kirjavainen jatkoi kaksiosaisella esitelmällä, jossa hän kertoi pyhimysten kruunuista ja niiden takavarikoinneista sekä Turun tuomiokirkon piispansauvan mysteeristä. Kävi muun muassa ilmi, että patsaiden pukeminen ja seppelöiminen oli yleinen antiikin ajasta jatkunut tapa. Tohtori Suvianna Seppälä taas puhui kirkollisen veronkannon muutoksista keskiajalla – jolloin talonpoikien verotus säilyi miltei samana, mutta varat siirtyivät kirkon sijasta kruunulle. Tauon jälkeen professori Irmeli Helin esitteli virsikirjasuomennoksia, ja etenkin Agricolan ja Jacobus Finnon tekemisä suomennoksia 1500-luvulla. Finno kirjoitti myös omia virsiä ja joitakin niistä on edelleen virsikirjassamme. Seuraavaksi tohtori Panu Savolainen puhui Turun dominikaanikonventin loppuvaiheista ja miten konventtiä ja tulkittu ja tutkittu. Seminaarin päätti dosentti Meri Heinosen esitelmä reformaation muutoksesta ihmisten arjessa. Suurimmat muutokset olivat ehtoolliskäytännöissä ja siinä, että tapahtui hidas ”kansankielistyminen”.

Torstai-iltana seurasi markkinoiden tieteellinen esitelmä ruotsiksi, jonka piti allekijoittanut pienelle, mutta kiinnostuneelle joukolle. Tänä vuonna käsittelin Turun luostarien luostarien kohtaloita reformaation jälkeen.

Perjantain seminaarin järjesti Glossa ry ja sen avasi puheenjohtaja, tohtori Reima Välimäki. Ohjelma oli tällä kertaa keskittynyt tutkimushistoriaan ja aihe houkutteli nelisenkymmentä kuulijaa sekä tuotti hyvää keskustelua. Dos. Marko Lamberg piti ensimmäisen alustuksen läheisyydestä ja etäisyydestä Ruotsin valtakunnassa. Meri yhdistää, mutta talviolot aiheuttavat eristäytymistä, Lamberg painotti ajatuksia herättävässä esitelmässään. Tämän jälkeen esitin näkökulmia Naantalin luostariin 1800- ja 1900-luvuilla ja joitakin huomioita Suomen historiantutkimuksesta yleensä. Lounaan jälkeen Reima Välimäki kertoi kirjailija Hilda Huntuvuoren historiakuvasta sotien välisenä aikana. Hän on 1900-luvun kulttuurihenkilö joka on myöhemmin vaipunut unohduksiin – mutta Hyvinkän kesäteatteri on viime vuosina jälleen herättänyt hänen kertomuksiaan eloon näytelmien muodossa. Huntuvuori oli selkesäti fennomaani ja aikansa lapsi. Välimäen jälkeen puhui Derek Fewster, joka kertoi siitä, miten muinaisuudesta tuli nykyaikaa. Joitakin esimerkkejä muinaismyyteistä rekonstruoitiin, esim. jalkajousi ”suomalalisena aseena” jne. Maisteri Ilari Aalto jatkoi analysoimalla tv-sarjaa Heroes of the Baltic Sea vuodelta 2016. Sarja herätti keskustelua, jota hän halusi selventää. Sarjassa oli monta positiivista aspektia, kuten differentoitunut näkökulma etnisiteettiin, mutta toisaalta vilisi myös hyvin kummallisia tulkintoja 1400-luvusta, kuten esim. lopussa, jolloin sankari hautaa polttohautaa isänsä. Viimeisen esitelmän piti Lauri Leinonen, joka esitteli Diplomatarium Fennicum tietokantaprojektia, jonka taustalla on pitkä historia lähdejulkaisutyöstä.

Kaiken kaikkiaan Keskiaikaisten markkinoiden tieteellinen anti oli tänäkin vuonna upea! Kiitän kaikkia järjestäjiä ja kanssapuhujia hyvin antoisista päivistä!